Hulevesien hallinta siirtyy vesihuoltolaista MRL:iin

Uudessa sääntelyssä korostetaan luonnonmukaista, paikallista ja suunnitelmallista hulevesien kokonaishallintaa.

Viherkatot voivat olla yksi keino vastata näihin hulevesien hallinnalle asetettuihin tavoitteisiin.

Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle vuoden alussa, ja sen on tarkoitus tulla voimaan loppuvuodesta 2014.

Hallituksen esitys löytyy esim. Eduskunnan sivulta, vasen reuna (Vireilletuloasiakirjat, HE 218/2013 vp.) 
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+218/2013

Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle vuoden alussa ja tullee voimaan syyskuussa 2014. MRL:iin tulee kokonaan uusi pykäläkokonaisuus hulevesistä, joissa korostetaan hulevesien suunnitelmallista ja luonnonmukaista hallintaa. Viherkattoja ei - tietenkään - mainita nimeltä, mikä on ikävää. Mutta perusteluissa kuitenkin korostetaan paikallista viivyttämistä ym. MRL 103 b §: "Hydrologiasta, maastosta ja maankäytöstä riippuen kunnan hulevesijärjestelmä voisi koostua esimerkiksi avo-ojista, hulevesien viivyttämiseen, pidättämiseen ja imeyttämiseen tarkoitetuista rakenteista sekä valumavesien reiteistä." Viherkatot liittyy tuohon aika sujuvasti, ja se tarjoaa hyvän tuen viherkattojen edistämistarpeelle. Ks. myös alla MRL 103 c §:n 1 momentin perusteluissa oleva maininta asemakaava-alueiden helevesien hallinnasta.

Hyvänä asiana voidaan pitää, että esim. nuo 103 c §:n perusteilla hulevesien hallinnan tavoitteet kytketään MRL muihin tavoitteisiin (MRL 1 § ja 5 §).

Tässä perusteluista yksi kohta:

103 c §. Hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet.
Pykälässä ehdotetut hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet täydentäisivät 1 ja 5 §:ssä tarkoitettuja yleisiä ja alueidenkäytön suunnitteluun liittyviä tavoitteita. Ehdotetut tavoitteet  liittyisivät ympäristöperusoikeuden toteuttamiseen, ja ne ohjaisivat hulevesien hallinnan järjestämistä. Pykälässä asetettaisiin yleiset tavoitteet 13 a luvun säännösten mukaiselle hulevesien suunnitelmalliselle hallinnalle, jossa hyödynnettäisiin luonnonmukaisia menetelmiä kuten hulevesien pidättämistä, viivyttämistä ja imeyttämistä sekä muita keinoja.

Pykälän 1 kohdan tavoitteena olisi kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella. Asemakaava-alueella on rakennustiheyden ja päällystettyjen alueiden kattavuuden vuoksi yleensä tarpeen pyrkiä ehkäisemään hulevesistä aiheutuvia haittoja ja vahinkoja luonnonmukaisin ja teknisin ratkaisuin. Hyvin suunnitellun hulevesien hallinnan avulla voidaan myös luoda kaupunkikuvaan viihtyisyyttä lisääviä vesiaiheisia elementtejä.

Pykälän 2 kohdan tavoitteena olisi imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla. Tavoitteen avulla pyrittäisiin vähentämään kerääntymispaikan ulkopuolelle valuvien hulevesien määrää. Hulevesien imeyttäminen ja viivyttäminen mahdollisuuksien mukaan kiinteistöillä vähentäisi kunnan hulevesirakenteiden ja laitteistojen tarvetta sekä niihin käytettäviä kustannuksia. 
Hulevesien imeyttäminen ja viivyttäminen niiden kerääntymispaikoilla on tavallisesti myös hulevesien hyödyntämisen ja ympäristön kannalta paras ratkaisu. Se estäisi osaltaan viemäriverkostojen ylivuotoja ja ohijuoksutusten tarvetta jätevesien käsittelylaitoksilla yhdessä vesihuoltolakiin ehdotetun 17 d §:n mukaisen hulevesien jätevesiviemäriin johtamisen kiellon kanssa.

Pykälän 3 kohdan mukaan hulevesien hallinnan kolmantena tavoitteena olisi ehkäistä hulevesistä aiheutuvia haittoja ja vahinkoja ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Ilmaston muuttumisen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä kuten rankkasateita ja siten myös hetkellisesti kertyvien hulevesien määrää.

Pykälän 4 kohdassa asetettaisiin tavoitteeksi edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin. Kunnan olisi tarkasteltava mahdollisuuksia hulevesien ja jätevesien yhteisviemäröinnistä luopumiseen esimerkiksi viemärien peruskorjauksen yhteydessä. Vesihuoltolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 17 d §, jossa säädettäisiin kiellosta 
johtaa kiinteistön hulevesiä jätevesiviemäriin.

OTL Pasi Kallio

pkallio@utu.fi, 050 599 7993

Viides Ulottuvuus -viherkattohanke

Kasvitieteen yksikkö, Luonnontieteellinen keskusmuseo, 00014 Helsingin yliopisto